Edellisestä kirjoituksesta on ehtinyt kulua jo miltei puolitoista kuukautta. Mitä kaikkea on tapahtunut? Vaikka mitä! Arki vierii omaan tahtiinsa ja on jo aika rutinoitunutta, joten luvassa on lähinnä kuvapainotteinen muistelu huippuhetkistä. Tässä välissä olen ehtinyt viettää myös pääsiäisloman Suomessa – asia, jonka suhteen vannoin, että en sitä tee. Nyt voin kuitenkin myöntää, että ei kotimassa käyminen vaihdon aikana yhtään huonompi idea ole. Olisin voinut pysyä Sveitsissäkin, mutta ihanaa oli myös nähdä kaikkia rakkaita eikä paluu vaihtomaahan ole tuntunut yhtään pahalta, vaan oikein mukavasti sekin on sujunut.
Maaliskuun loppupuolella teimme vaihtarikaverini Maudin kanssa yhden yön retken Sveitsin keskiosiin Interlakeniin. Interlaken on pieni kaupunki, joka sijaitsee nimensä mukaisesti kahden järven välissä vuorten ympäröimänä. Sää todellakin suosi meitä ja maisemat olivat upeita! Kävelimme jalkamme kipeiksi 50 kilometriä viikonlopun aikana – ensin lauantaina Thunerseen suuntaan länteen ja sunnuntaina itään Brienzerseen rantaa mukaillen. Yön vietimme Bacpackers Villa Sonnenhof -hostellissa, jota voin lämpimästi suositella sekä keskeisen sijaintinsa että mukavuutensa puolesta. Ainoa miinus oli muro- ja pullaleipäaamiainen, mutta kaikkea nyt ei voi hostellissa saada :D Ja oli kuitenkin nutellaa ja kahvia!
Huhtikuun lopun jouduin tosissani opiskelemaan, kun pänttäsin samaan aikaan Suomen hevossairauksien tenttiin ja yritin pysyä kärryillä saksankielisessä tuotantoeläinopetuksessa. Mission accomplished kuitenkin! Eläinlääkiksestä vaihtoon lähteminen ei tosiaan ole tähän mennessä ollut mikään puolen vuoden biletysloma, jonka aikana vähän napsitaan opintopisteitä juuri ja juuri Kelan tukien takaamiseksi, vaan ennemminkin olen opiskellut kahden maan yliopistossa samanaikaisesti. En kuitenkaan ole kokenut tätä liian raskaaksi, vaan pikemminkin nähnyt kevään mahdollisuutena myös oppia tuplasti normaaliin lukukauteen verrattuna. Ja silti olen ehtinyt viettää myös sitä stereotyyppisempää vaihtarielämää eli osallistua kaikenlaisiin tapahtumiin ja retkiin :) Täällä Sveitsissä opiskelijat ovat kuitenkin mielestäni tietyllä tavalla motivoituneempia ja panostavat opintoihin eri tavalla kuin Suomessa ja se kyllä tarttuu! Täällä opinnot toki maksavat ja vanhempien taloudellinen panostus lastensa koulutukseen on kova, minkä lisäksi koulutusohjelmasta tippuu, ellei tenttejä läpäise, mitkä kaikki varmasti omalta osaltaan lisäävät ulkoista motivaatiota oikeasti olla tarkkana luennoilla.
Possuja ja heppoja.. Onneksi on kahvia ja mansikoita.
Huhtikuun tavallinen arkikombo: ensin luentoja, sitten salille ja sitten vielä Suomen juttujen opiskelua. Nyt Suomen tentti onneksi ohi!
Tarina jatkuu seuraavassa kirjoituksessa, ettei tämä venähdä aivan holtittoman pituiseksi...
