Uuden maailman kameleita ja vieraita Suomesta

0 kommenttia
Terveisiä kesäsäästä! Lämpö saapui Zürichiin tällä viikolla ja valehtelematta kelit ovat päihittäneet perinteisen suomalaisen viidentoista plussa-asteen juhannussään. Eteläeurooppalaiset vaihtarit katsovat minua aina kuin hullua, kun iloitsen, että täällä on jo ihan kesä :D Keskipäivän lounastaukoa on voinut viettää lyhythihaisessa ulkona ja talvikengät ovat väistyneet kaappiin tennareiden tieltä. Muutoin vähän harmittaa viettää pitkiä luentopäiviä sisällä istuen, mutta täällä onneksi riittää valoa ja lämpöä vielä kello kuudentoista jälkeenkin. Viimeisen kirjoituksen jälkeen olemme siirtyneet naudoista opiskelemaan sikojen ja pienmärehtijöiden terveydenhuoltoa – ja niin, "uuden maailman kameleita" eli alpakoita ja laamoja. Hauskaa! Kai niitä Suomessakin on koko ajan enemmän, joten nämä lukuisat luennot eivät mene hukkaan. Lisäksi olen päässyt rektalisoimaan hevosia sekä ultraamaan niitä. Tosi hyödyllistä, sillä Suomessa meillä ei juurikaan ole mahdollisuutta rauhassa harjoitella kyseisiä asioita.

Vapaa-ajallakin on riittänyt kaikenlaista puuhaa. Suureksi ilokseni vanhempani saapuivat kylään pitkäksi viikonlopuksi viime viikolla. He lensivät torstaina Müncheniin ja koska minulla ei sattunut jostakin syystä olemaan lainkaan luentoja loppuviikosta, otin jo keskiviikkoiltana bussin sinne. En oikeastaan ollut aiemmin ollut yksin hotellissa yötä, joten halusin kokeilla sitä. Bussimatka kesti vajaat neljä tuntia ja maksoi 18 euroa. Aamulla oli maukkaan hotelliaamupalan vuoro – siis miksi sitä nyt ylipäätään hotellissa yövytään...



Torstaina vanhempani sitten saapuivat. Vuokrasimme auton, ja ajelimme päivän mittaan takaisin Sveitsiin Itävallan kautta. Koko päivän satoi kaatamalla ja vallitsi sankka sumu, joten valitsemamme maisemareitti kahden alppijonon välissä järven rannalla ei oikein ollut edukseen. Loppumatkasta pysähdyimme pieneen Weesenin kylään illalliselle. Huvituksemme oli suuri, kun heti ensimmäisenä listalla tarjottiin Lapin Kultaa, maailman pohjoisinta olutta :D Enpä ole täällä aiemmin suomalaisiin merkkeihin törmännyt!


Oma ruokani oli suunnilleen lasten annosta muistuttava kalakori, vahingossa siis :D

Perjantaina sateet olivat väistyneet auringon tieltä, joten suuntasimme puolen tunnin ajomatkan päähän Sihlwaldin metsäalueelle retkeilemään. Reitillä riittikin nousua reilusti... Auringon paisteessa oli kuitenkin mukavaa patikoida aina vuoren laelle näkötornille eväitä syömään. Näkymät tornista olivat huimat, jopa paremmat kuin Uetlibergiltä. Kaikkiaan retkemme oli todella onnistunut kaikkine lintubongauksineen ja heräilevän luonnon merkkeineen. Jos jotakin Sveitsissä kannattaa tehdä, niin vetää lenkkarit jalkaan ja lähteä pois kaupungista luontoon. Varma valinta!



Illalla onnistuneet valinnat jatkuivat, kun söimme illallista My Kitchen -nimisessä malesialaisessa ravintolassa. Se oli saanut TripAdvisorissa huippuarviot eikä turhaan: ruoka oli superherkullista! Ja sitä oli erittäin paljon. Nam! Kannattaa käydä, jos Zürichiin eksyy.


Lauantain vietimme kotini lähellä retkeillen ja myöhemmin Zürichin kaupunkia tutkien. Aurinko paistoi ja terassit olivat täynnä iloisia ihmisiä, me mukaan lukien :) Sunnuntaina hyppäsimme jälleen vuokra-autoomme ja huristimme itään pikkuruiseen Liechtensteiniin. Vierailimme pääkaupunki Vaduzissa ja kiipesimme muiden turistien joukossa vuorelle hallitsijoiden linnaa ihastelemaan. Ei sitä oikein edes tajua, miten pieni koko valtio voikaan olla. Liechtensteinin tutkimisen ja ihmettelemisen jälkeen ajoimme takaisin Sveitsin puolelle, josta minä otin junan takaisin Zürichiin ja vanhempani jatkoivat matkaansa takaisin Saksaan Müncheniin. Kello löi juuri ja juuri neljä, kun jo olin takaisin kotona – siis vierailtuani ihan kokonaan toisessa maassa! Matkustaminen täällä on hieman erilaista kuin Suomessa, kun junat kulkevat kaiken aikaa joka paikkaan ja välimatkat ovat minimaalisia Suomeen verrattuna. 



Ei hassummat ajomaisemat! Nyt maisemareittikin pääsi oikeuksiinsa.



Elämäni ensimmäinen muttei takuulla viimeinen ravintolaomeletti.


Olimme kiinnostuneina seuranneet edellisenä päivänä, kuinka ihmiset joivat paljon oransseja raikkaan näköisiä drinksuja. Juoman nimi paljastui Aperol Spritziksi mutta hedelmäisen raikas se ei niinkään ole – ja prosenttejakin on enemmän kuin viaton ulkonäkö antaa olettaa...

Kuukausi Sveitsissä

0 kommenttia

Kaunis, aurinkoinen Konstanz

Edellisestä kirjoituksesta on aikaa kaksi viikkoa, ja huiman paljon on ehtinyt tapahtua tänä aikana. Eläinlääkisopintojen alkaminen muutti arkeani ensimmäisiin viikkoihin verrattuna, mutta ainoastaan hyvällä tavalla. Tähän mennessä olen ihan hurjan tyytyväinen, että valitsin juuri Zürichin yliopiston ja tämän parin kuukauden tuotantoeläinkokonaisuuden. Meillä on lähes joka päivä käytännön harjoituksia eläinten parissa – jo tämän kaksiviikkoisen aikana olen päässyt teurastamoon pari kertaa, munintakanalaan ja tilakäynnille. Lisäksi olen oppinut siementämään lehmän, tekemään tiineystarkastuksia paremmin sekä rektalisoimalla että ultraamalla (toki joukossa on vieläkin niitä hetkiä, kun vakuutan opettajalle lehmän olevan tiine ja hän toteaa sen siinä samassa olevan kaukana siitä ;)), ultraamaan lehmän muutoin, pitelemään kanaa ja tutkimaan sen ja vaikka mitä. Luennot ovat erinomaisia ja suureksi ilokseni olen saanut huomata ymmärtäväni lähes kaiken – ainakin, jos tukena ovat kirjalliset luentokalvot.

Kevään opintosuunnitelmani on myös nyt varmistunut. Ensin suoritan meneillään olevan tuotantoeläinkokonaisuuden, sitten toukokuussa on vuorossa enemmän pieneläimiin keskittyvä (minulle) kertaava kurssi, ja sitten yllätyksenä sain kesäkuuksi paikan eläinsairaalaan osastolta, jossa hoidetaan eläintarha-, eksoottisia ja villieläimiä. Pääosin päivät kuluvat tuon kolmeviikkoisen aikana eläinsairaalalla eksoottisten lemmikkien parissa, mutta luvassa on todennäköisesti myös eläintarhakäyntejä. Huippua! En malta odottaa. Yllätys oli myös se, että tiedekunta suhtautuu kohdallani kurssien suoritustapoihin hyvin joustavasti – saan ihan oikeasti päättää, teenkö tenttejä, ja miten monta noppaa haluaisin mistäkin :D Kuulemma vain kotiyliopiston vaatimuksilla on merkitystä, ja Suomessa taas vastuu nakataan vaihtoyliopistolle. Parempi näin!


Zürichin eläintarhan upea erikoisuus: valtava "kasvihuone", jonne on rakennettu pieni Madagascar – lämmintä on +30 astetta ja apinat, liskot sekä linnut liikkuvat vapaina.


Madagascarin matelija, pingut päiväkävelyllä

Mielenkiintoisten opintojen lisäksi olen ehtinyt tehdä kaikenlaisia pienempiä ja suurempia reissuja. Poikaystäväni tuli käymään Zürichissä viime viikolla ja viikonlopuksi matkustimme yhdeksi yöksi bussilla Saksan puolelle Konstanziin. Bussi maksoi vain 8€ suuntaansa ja matka kesti tunnin – ei siis yhtään paha. Saksan puolella kaikki tuntui naurettavan halvalta, kun nyt on ehtinyt tottua Zürichin superhintoihin. Sattumalta Konstanzissa oli juuri karnevaaliviikonloppu (Fasnacht) ja kaupunki oli täynnä iloisia ja juhlatuulella olevia ihmisiä hienoissa naamiaisasuissaan. Myöhemmin selvisi, että samaa karnevaalia juhlitaan myös ympäri Sveitsiä ja että se on iso juttu täällä.


Karnevaalihumua Konstanzissa


Annokset Konstanzissa olivat isoja, hyviä ja halpoja

Maanantaina kiipesimme Zürichin Uetlibergille ja tällä kertaa sää todella suosi – aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja näkymät kapupungin yli olivat mahtavat.






Torstaina meillä ei ollut luentoja lainkaan, joten matkasimme toisen eläinlääkisvaihtarin, ranskalaisen Maudin, kanssa tunnin junamatkan päähän Reinin putouksia ihastelemaan. Ne todella olivat vaikuttavat! Kävelimme vielä aurinkoisessa säässä läheiseen Schaffhausenin kaupunkiin, jossa vierailimme hienossa vanhassa kivilinnassa.







Schaffhausen

Sitten vielä muutamia sekalaisia kuvia :)


Yksi monista mukavista illanvietoista, raclettea ja viiniä


Zürich eräänä perjantai-iltana



Burgereilla samaisena perjantaina. Paljoa ei tule syötyä lihaa sen hinnan takia, mutta muutaman kerran perusteella voi sanoa, että se on todella hyvää täällä! Paljon parempaa kuin suomalainen vastaava. Karjatalous ei ole niin intensiivistä Sveitsissä – en tiedä, onko suoraa seurausta siitä vai esimerkiksi eri rotuista karjaa. Kuva on kotini lähellä olevalta vierailijoille avoimelta tilalta. Lypsykarja näyttäisi pääosin olevan täällä jerseyn näköistä Swiss brownia eli heillä on ihan oma rotu täällä.